Koska treoniini on eräs proteiineissa esiintyvistä aminohapoista, ensimmäisenä tulee yleensä mieleen, että kahdesta treoniinimolekyylistä syntyy dipeptidi tai että syntyy useampia peptidisidoksellisia yhdisteitä (di-, tri-, tetra- jne. peptidejä).
Jos ei ajatella pelkästään treoniinin aminohappoluonnetta molekyylin kahden happea sisältävän funktionaalisen ryhmän: karboksyylin –COOH, ja alkoholihydroksyylin –OH perusteella voidaan hyvin kuvitella seuraavatkin yhdisteet:
|
Karboksyylihappo ja alkoholi muodostavat esterin. |
|
Karboksyylihapot muodostavat anhydridin. |
|
Alkoholit muodostavat eetterin. |
Monifunktioinen orgaaninen yhdiste on enemmän kuin osiensa summa: ryhmät vaikuttavat toistensa reaktiomahdollisuuksiin.
Tätä orgaanisen kemian kiehtovaa puolta ei käsitellä lukion kursseissa, joten lukion kemian pohjalta ei voida ratkaista, mitkä treoniinin tapauksessa olisivat todella mahdollisia reaktiotuotteita. Ei ole esimerkiksi ilman muuta selvää, että treoniinin hapettuminen tuottaa ketonia, sillä primaarinen aminoryhmä on herkkä hapettimille. Lukion kemian perusteella kuitenkin ainoa vastaus on juuri ketoni — ellei oteta huomioon palamisreaktion tuotteita.
Tehtävässä ei mainittu mitään reaktio-olosuhteista. Kuhunkin kohtaan riitti vastaukseksi yksi mahdollinen rakennekaava. Kohtuulliselta siis tuntuukin, että muutkin yhdistetyypit kuin peptidi hyväksytään "mahdollisiksi" ja siis oikeiksi vastauksiksi c-kohtaan. (Näin tapahtuikin.)
