 |
 |
Heikki Saarinen, Dimensiossa 6/97 s. 64 arvioidessaan kevään 1997 vastauksia:
" Tislaukseen tarvittavan välineistön esittäminen jäi usein puutteelliseksi. Tavallisin virhe oli täysin suljetun systeemin esittäminen. Myös lämpömittarin paikka oli usein väärä. Tislauslaitteiston kuvaaminen pelkästään sanallisesti on sangen työlästä ja jää melkein aina joltain osin puutteelliseksi. Tässä kohdin piirroksen laatiminen olisi ollut nopea ja vaivaton tapa asian esittämiseksi."
Tottahan tuo tietysti on, mutta mielestäni laitteistokuvien edellyttäminen kokelailta on hieman liikaa. Jos laitteiston on kerran pari koonnutkin tai sitä on laboroinnissa käyttänyt, ei piirtäminen vielä ole helppoa, kun tottumusta nimenomaan laitteistojen piirtämiseen ei ole. Eiköhän riittäisi, jos laitteiston kuvaa toimintojen tasolla ja/tai nimeää osat? Edes kevään 2001 tehtävän laitevalikoima ei paljon auttanut piirtämistä, sillä laitetuntemus on vähäistä.
Nykysuuntauksen mukainen kuvien käyttö tehtävän pohjana on hyvä asia ja toivottavasti lisää kiinnostusta kokeellista tehtävää kohtaan. Kevään 2002 laitteistokuvaa käytettiin työturvallisuuden tarkasteluun, mikä on mainio ratkaisu. Työturvallisuuden osuus oli 3 pisteen arvoinen.
Parhaan pohjan vastaukselle antaa tietysti oma kokemus laboratoriotöistä. Videoista, joita on myös internetistä saatavilla (tosin vieraskielisinä), on apua, jos itse ei ole päässyt töitä tekemään. Aikaa niiden tutkimiseen kyllä tuhraantuu helposti liikaa. Hyvä lukion kemian hallinta voi tosin riittää joissakin tehtävissä. Taulukkokirjasta saattaa olla myös apua: mm. kiehumis- ja sulamispisteet, liukoisuustiedot, happo- ja emäsvakiot, normaalipotentiaalit sekä useiden yhdisteiden kaavat ja nimet löytyvät sieltä vastauksen suunnittelun pohjaksi.
|
|